Barkerin syksy 2021

BODY OF LAW

Ensi-ilta Barker-teatterilla 15.10 klo 19

Muut esitykset
17.10 klo 15
18.10 klo 19
19.10 klo 19
20.10 klo 19

Liput 18 / 10€
Lippuvaraukset: liput(at)barkerteatteri.fi

Koreografia Jaakko Nieminen
Esintyjät Marcio Canabarro, Aino Voutilainen, Samuli Emery
Äänisuunnittelu Lauri Kallio
Valosuunnittelu Mika Haaranen

Tuotanto NOM Kollektiv ja Barker-teatteri



Termillä body of law viitataan yleensä lakikirjaan tai valtion lakeihin.  Lait ja säännökset muovaavat yhteiskuntaa ja niiden kautta myös yksilön elämää. Lait muuttuvat historia-prosessissa osittain siksi, että yhteiskunnalliset normit muuttuvat. Kun moraalin yleiset käsitykset kehittyvät, laki mukautuu uuteen moraaliseen ympäristöön. Normit voivat muuttua hitaasti tai nopeasti. Yhden ihmisen elinaikana voi tapahtua merkittäviä muutoksia lainsäädännössä, jonka myötä myös ihmisten käsitykset oikeasta ja väärästä muuttuvat. Teos Body of law pohtii sitä kuinka tämä yhteiskunnallisia normeja muovaava prosessi vaikuttaa keholliseen kokemukseemme. Kapitalistiset yhteiskunnat pyrkivät rajoittamaan ja ohjaamaan yksilön elintapoja maksimoidakseen työntekijäkehon kustannustehokkuuden. Samalla muovataan myös ideaalikehon mallia sekä vaikutetaan jokapäiväiseen psykofyysiseen olemiseemme.


Taide ja tässä tapauksessa etenkin kehollinen taide antaa hedelmällisen kentän tutkia ja analysoida moniselitteistä kulttuuriseen normatiivisuuteen kytkeytyvää käsitettä, joka asettaa rajoja sille miten on "oikein" operoida yhteiskunnassa. Ideaalikeho sekä dikotomia oikea vs. väärä liittyvät vahvasti länsimaiseen tanssitaiteeseen.


Teos Body of Law pohtii sosiaalisten normien ja kehon suhdetta alati muuttuvassa maailmassa, jossa erilaisista laki- ja kehollisuuden perinteistä tulevat ihmiset törmäytetään muodostamaan yhteisiä sääntöä fyysiselle olemiselle. On relevanttia pohtia miksi joku "body of law" olisi parempi kuin muut mahdolliset ja synnyttääkö uudet valvonta- ja sensorointimahdollisuudet myös uudenlaista kehollisuutta, kun kaikkea tekemäämme voidaan valvoa ja siitä saatavaa tietoa varastoida lukemattomiin erilaisiin tarkoituksiin?

Teos jatkaa NOM KOLLEKTIV -ryhmän, yhteiskunnan ja yksilön kehon välistä suhdetta pohtivien teosten sarjaa.

Two Body Orchestra

Two Body Orchestra esitykset Barker-teatterilla 2.10. klo 19 ja 3.10.2021 klo 15


Koreografia ja tanssi: Külli Roosna ja Kenneth Flak
Musiikki: Kenneth Flak yhteistyössä Külli Roosnan kanssa
Valot: Kenneth Flak
Valosuunnittelun konsultointi: Thomas Dotzler
Tekniikka: Rommi Ruttas
Puvustus: Ursula Mängel
Video: Laura Lisete Roosaar
Kuva: Kris Moor
Tuotanto: Roosna & Flak
Esityksen ensi-ilta oli 7.10.2020 Tallinnassa

Liput: 20 / 10 €

Lippuvaraukset: liput(at)barkerteatteri.fi



Two Body Orchestra on yhdistelmä tanssiesitystä ja konserttia. Esitys kiertyy moninaisten kehojemme ympärille – kehojemme, jotka ovat elinten, impulssien, teknologioiden ja kertomusten verkostoja – kehojemme, jotka ovat jo itsessään kuin orkesterit.

"Sumennamme kehon ja teknologian rajoja kohti hetkiä, joissa pienimmätkin eleet – hengitys, pienet asennonvaihdokset – vaikuttavat ja luovat äänimaiseman. Tasapainottelemme taikuuden ja tieteen rajamailla ja luomme tilaa intensiteetille, haavoittuvaisuudelle ja ihmeille."

Kansainvälisesti aktiiviset koreografit ja tanssijat Külli Roosna (Viro) ja Kenneth Flak (Norja) ovat työskennelleet yhdessä vuodesta 2008. Heidän työnsä käsittelee kehon kertomuksia ja tekniikoita. Teoksissaan Roosna ja Flak ovat tutkineet syväekologiaa, viikinkimytologiaa, totalitarismia ja internetkulttuuria. Heidän työnsä ydin on ihmiskokemus toisiinsa liittyvissä todellisuuksissa. Tätä he tutkivat usein tanssivan kehon mahdollisuuksien ja rajoitusten kautta, digitaalisten tekniikoiden ja erilaisten ajatusmallien jatkuvana vuoropuheluna.

Vierailu Routa Companyssa on Roosnan ja Flakin ensimmäinen vierailu Suomessa. Vierailu toteutetaan yhteistyössä kajaanilaisen Routa Companyn kanssa. Roosna ja Flak järjestävät myös työpajan, jossa tutustutaan heidän kehittämäänsä teknologiaan, joka muuttaa liikkeen ääneksi.

Lue lisää ja tutustu työskentelyyn: www.roosnaflak.com

Two Body Orchestra esitykset Barker-teatterilla 2.10. klo 19 ja 3.10.2021 klo 15

Kajaanissa Routa Companyssa 16.10 klo 19 ja 17.10 klo 15

 

IHONA

Tanssiteos ja esityksellinen olosuhde ihosta.

Aie.
Valkoinen kohina.
Tai kirje Sinulle.
Ehkä sittenkin lempeä hämärän maasto.
Hermoverkosto.
Tai meri, puutarha ja tie.



Ensi-ilta lauantai 25.9.2021 klo 19
Toinen esitys sunnuntai 26.9. klo 15
Kolmas esitys tiistai 28.9. klo 19
Lippuvaraukset: liput(at)barkerteateri.fi / Liput: 18 / 10 €

Koreografia, ohjaus, teksti: Virva Talonen
Tanssi: Karolina Ginman, Saara Töyrylä, Virva Talonen
Valosuunnittelu: Nanni Vapaavuori, Virva Talonen
Äänisuunnittelu: Jaakko Kujala
Tila- ja pukusuunnittelu: Nanni Vapaavuori, Virva Talonen
Kuva: Reino Koivula
Tuotanto: Barker-teatteri, Virva Talonen
Tukijat: Koneen Säätiö, Taiteen edistämiskeskus, Svenska Kulturfonden, Jenny ja Antti Wihurin Rahasto


Esityksessä sametin, kukkien, hämärän, rapinan, liekin ja kirjeiden lävistäminä elävät ihmiset tarttuvat, kurottavat, kuorivat, katsovat, puuttuvat, nojaavat, silittävät ja koskevat. Iho venyy, läpäisee, hankaa, paksuuntuu, pakenee, kihelmöi, kääntyy ympäri, väsyy, riemastuu ja kysyy. Mikä on se iho, joka pitää ihmistä toisen lähellä?

 

 

Kaikki on mahdollista – Barker-teatterin merkityksistä tanssin kentälle

Henna-Maria Hanhineva 8.1.2021

(artikkeli julkaistu Liikekieli.com-sivustolla. http://www.liikekieli.com/kaikki-on-mahdollista-barker-teatterin-merkityksista-tanssin-kentalle/)


Kuva - Reino Koivula

“Ihanteellista olisi saada säilyttää tämä fyysinen paikka Barker-teatterille. Kaikista tärkeintä on kuitenkin Barkerin toiminnan jatkuminen ja näin ollen tarvittaessa uusien tilojen löytyminen”, toteaa Nina Renvall, tanssija-koreografi ja yksi Barker-teatterin perustajista.

Barker-teatteri syntyi intohimosta taiteeseen ja tarpeesta mahdollistaa tanssitaiteilijoiden työskentely. Renvallin lisäksi perustajajäseniin kuuluvat tanssintekijät Marjan Raar ja Teija Kauppila, valokuvaaja ja taiteilija Reino Koivula, kuvanveistäjä Ann Sundholm ja näyttelijä Bror Österlund. Vuosien aikana teatteri on kasvanut monialaiseksi nykytaiteen kodiksi. Kotimaiset ja kansainväliset tuotannot ja vierailuesitykset, residenssitoiminta sekä oma harjoitustila ovat mahdollistaneet lukuisien eri esittävän taiteen tekijöiden työskentelyn ja yhteentulemiset. Barkerin talossa toimii myös useita muita taiteilijoita työhuoneillaan: kuvataiteilijoita, muusikkoja sekä kamarikuoro Key Ensemble.

Tätä juttua varten on haastateltu kolmea freelancekentällä toimivaa tanssin ammattilaista heidän kokemuksistaan Barker-teatterista ja sen merkityksistä niin oman työn toteutukselle kuin tanssin kentälle laajemmin.

Jouni Järvenpää

“Barker on ollut minulle tavattoman hyvä ajattelu- ja keskusteluympäristö”

“Barker on nimensä mukaisesti vapaan taiteen näyttämö – sen orgaanisuus ja joustavuus ovat ihan ainutlaatuisia ja siellä pääsevät esille eri esittävän taiteen muodot sekä tekijät taideopiskelijoista lähtien. Olen kokenut Barkerin kokonaisvaltaisena ja laajakatseisena. Perustana on aina taide. Taidelähtöisyydessään Barker on ollut minulle tavattoman hyvä ajattelu- ja keskusteluympäristö”, kertoo Jouni Järvenpää.

Jouni Järvenpää on Amsterdamin School for New Dance Development – koulutusohjelmasta vuonna 2002 valmistunut koreografi. Hän on toteuttanut Barkerille 14 ensi-iltaa sekä esiintynyt useissa Incognito -iltamissa. Viimeisin Jounin koroegrafioima teos Barkerilla on Pilvet panttereitaan imettävät, 2020, jossa tanssivat Elina Hauta-aho ja Sami Henrik Haapala. Jouni muutti vuonna 2011 Oulusta Turkuun täysin työn perässä. “Näin että Turussa olisi mainiot mahdollisuudet työskennellä freelancerina ja Barkerista tulikin yksi henkinen kotini”, Jouni kertoo.

“Barkerilla olen voinut pallotella omia ajatuksiani toisten kanssa ja saada näkökulmia taiteelliseen ajatteluuni sekä näin kasvaa taiteilijana. Barkerilla työryhmät kulkevat vapaasti ja kohtaamiset tapahtuvat spontaanisti, jolloin on syntynyt avoin kohtaamisympäristö, jossa dialogi ei ole velvoittavaa vaan toisiinsa resonoivat ajatukset vetävät toisiaan puoleensa”, Jouni kertoo. Hän jatkaa, kuinka orgaanisuus ei ole vahingossa tapahtuvaa vaan siihen vaikuttaa se, miten Nina Renvall kommunikoi, valitsee ihmisiä työskentelemään, antaa tiloja käyttöön. Kokonaisen taidetilan suunnittelu on hämmästyttävää ja siitä hän antaa täydet pisteet Ninalle.

Barkerin tuliaisia Kajaaniin

Vuonna 2020 Järvenpää aloitti työt kajaanilaisen Routa Companyn taiteellisena johtajana ja koreografina. Routa on osa tanssin aluekeskusverkostoa kuuluen Pohjoisen tanssin aluekeskukseen. Järvenpää kertoo yhteistyön Barkerin kanssa jatkuvan: suunnitelmissa on kansainvälistä esitysyhteistyötä, jolloin teos tuotaisiin yhdessä Suomeen ja nähtäisiin niin Turussa kuin Kajaanissa. “Kaikki hyvät asiat pidetään elossa”, hän sanoo.

Barkerin vaikutus Järvenpään työhön ja ajatteluun näkyy myös linjauksina Roudassa. “Kun vuonna 2003 olin vasta valmistunut ammattilaiseksi, Barker-teatteri kutsui minut vierailulle sooloteoksellani Kuolema. Nina Renvall oli kuullut teoksestani ja otti riskin kutsua sen ilman että teatteri tunsi minua. Nyt täällä Roudassa on jälleen avattu residenssitoiminta. Uutena linjauksena olen kutsunut mukaan residenssiin viimeisen vuoden tai juuri valmistuneita opiskelijoita tanssijan tai koreografin koulutuslinjoilta. Tavoitteena on pehmeä lasku ammattilaiskentälle tai mahdollisuus saada kontakteja jo hieman ennen opinnoista valmistumista. Tämä on Barker-henkinen linjaus Roudalta ja toivon, että sitä tullaan jatkossa kehittämään”, kertoo Jouni.

Maija Nurmio

“Soisi jo sen olevan riittävän arvokasta, että Barker on 50 taiteilijan koti”

Minulle Barkeriin liittyvät ennalta määrittelemättömyys, suvaitsevaisuus sekä vapaus lähestyä tanssitaidetta monesta näkökulmasta. Vaikka Suomi ja sen taidekenttä ovat pieniä, tarvitsemme alustoja, joissa mennään taide, eikä tuotantovaatimukset edellä. Se on tanssitaiteen elinehto ja Barker on ollut siinä yksi Suomen suunnannäyttäjistä. Vastakkainasettelu, keskustelu hyvä ja huono -akselilla rikkoo moninaisuutta. Moninaisuus on jo haaste sinänsä, tanssin ja koko näyttämötaiteen kenttä on hyvin valkoinen, ” pohtii Maija Nurmio.

Maija Nurmio on Turusta kotoisin oleva koreografi-tanssija, jonka ammatilliset juuret saavat alkuvoimaa Barkerilta. Maija on opiskellut tanssin kandidaatiksi Trinity Labanissa Lontoossa sekä maisteriksi Teatterikorkeakoulussa Helsingissä. Lukioikäisenä hän etsi tietoa tanssista ammattina ja löysi Ninan Barkerilla pitämät nykytanssitunnit sekä Helsingin Tanssivintin vuoden koulutusohjelman. Erityisesti kokemukset näissä paikoissa valottivat mahdollisuuksia Suomen kentän ulkopuolella.

“Nina Renvallin tunnit Barkerilla olivat merkittäviä. Opetus oli tarkkaa, hengittävää, liikekieli kokonaisvaltaisempaa. Se oli erilaista kuin aiemmin kokemani nykytanssi ja yhdistin sen Ninan opintotaustastaan Englannissa, missä nykytanssilla on paljon pidempi ja siten monialaisempi historia kuin Suomessa. Siellä nykytanssi on juurtunut yhteiskuntaan ihan eri tavalla kuin meillä”, kertoo Maija. Tunnit avarsivat tanssin spektriä. Noilta ajoilta mieleen jäivät myös Barker-teatterin Incognito -iltamat. Ne edustivat leikkisyyttä ja kokeellisuutta, eikä ennakkoon tiennyt mitä tulisi tapahtumaan. Iltamat keräsivät yhteen toisenlaisen sosiaalisen piirin, jonka tunnelma oli salliva ja johon ihmisiä tuli monenlaisista taustoista.

Taiteen elintilasta

Taiteilijana Maija kaipaa taiteen tekemiseen erityisesti huokoisuutta, armollisuutta ja puitteita. Tavoitteena on hengittävyys muun maailman kanssa. “On aika tunnistaa taiteen itseisarvo ja myöntää taiteen tekijöille enemmän kuin minimipuitteet vuodesta toiseen. On kuluttavaa, että taiteilijoiden pitää yhä uudelleen perustella olemassaolonsa ja päällimmäisenä on selviytyminen”, hän sanoo. “Kuvittele maailma, jossa ei soi musiikki, ei ole tanssia, kuvataidetta, kirjallisuutta, elokuvia”, Maija lisää.

Hän muistuttaa myös kuinka suurimmalla osalla tanssitaiteilijoista ei ole omaa paikkaa, jossa harjoitella tai esittää teoksia. Siksi elintilat ovat äärimmäisen arvokkaat työrauhan takaamiseen. “Soisi jo sen olevan riittävän arvokasta, että Barker on 50 taiteilijan koti. Jos taiteilijoiden tilat viedään pois, on se myös iso kannanotto siitä, minkälaista arvomaailmaa ja yhteiskuntaa rakennamme”, Maija summaa. “Taide resonoi ympäristöönsä mittaamattomalla tavalla.”

Myös Maijalle Barker on mahdollistanut ammatillista kehitystä ja erityistä on ollut saada palata paikkaan, jossa on omaa kasvuhistoriaa. Vuonna 2015 Barkerilla nähtiin Maijan sooloteos Departures (Katoamisia) sekä vuonna 2017 hänen koreografioimansa ryhmäteos Oh, Forest, jossa Maijan kanssa tanssivat Jonna Eiskonen ja Kati Korosuo. Nurmion uusin tanssiteos saa ensi-iltansa Barker-teatterissa 4.2.2021.

Virva Talonen

“Ilman näitä taidetekoja, joita ei valmiiksi määritellä, ei voida löytää mitään uutta.”

“Kun menimme Barkerille residenssiin oli ohjenuorana heidän puoleltaan: kaikki on mahdollista. Se loi henkistä vapautta ja alitajuisesti vapautti suorittamisesta.” sanoo Virva Talonen.

Virva Talonen on tanssitaiteilija ja koreografi, jonka keskeisimpänä praktiikkana ovat esitysten tekeminen ja ohjaaminen. Lisäksi hän työskentelee tanssijana ja esiintyjänä, ohjaa tanssiin liittyviä työpajoja sekä on mukana tanssitaiteen verkkolehti Liikekieli.comin toiminnassa. Virva on kotoisin Kaarinasta ja opiskellut Turun taideakatemiassa ja Teatterikorkeakoulussa. Nuorena taideopiskelijana Barker oli osa Virvan elämänpiiriä ja hän kävi seuraamassa esityksiä. Myöhemmin ammattilaisena Virva on toteuttanut omia teoksiaan sekä ollut residenssissä Barkerilla.

Vuosien aikana yhteistyö on saanut monia muotoja. Virva on toiminut esiintyjänä SYMPHONY -it is just a matter of arranging it –teoksessa vuonna 2017 ja Incognito -iltamissa vuosina 2018 ja 2019. Hänen koreografioima ja tanssima sooloteos Ei mitään henkilökohtaista nähtiin vuonna 2018. Vuodelle 2021 on tulossa tanssiteos Ihona.

Virva toimii etupäässä pääkaupunkiseudulla sekä työskentelee usein residensseissä Suomessa ja ulkomailla. Taiteilijana hänelle on rikkautta mennä uudelle alueelle, inspiroitua ja työskennellä paikallisten tanssijoiden kanssa. Erityisen arvokkaana Virva on kokenut sen, että on olemassa tuotantotaho, jonka puolelta ei tule resurssirajoitteita eikä määritelmiä sisällöstä. “Barkerin viesti on ollut: saatte tehdä mikä tuntuu merkitykselliseltä ja me tuemme taidettanne. Siinä on suuri luotto taiteilijaan”, sanoo Virva.

Hän kokee, että ei-tietäminen on myös se, mikä pitää häntä itseään kiinni taiteen tekemisessä. “Määrittelemättömyys on arvo taiteelliselle työskentelylle. Ilman näitä taidetekoja, joita ei valmiiksi määritellä, ei voida löytää mitään uutta. Siinä on tiettyä villiyttä ja se kiehtoo”, summaa Virva.

Kulttuuripääoman vaalimista

Virva näkee Turun tanssin kentän olevan todella monipuolinen. Kaupungissa on alan ammatillista koulutusta ja kaikilla toimijoilla on oma erityisyytensä. Tuntuisikin hurjalta, jos jotain tästä moninaisuudesta häviäisi. Samalla herää kysymys: jos jotain häviää, saadaanko sitä takaisin? “Suomen tanssin kannalta on merkittävää, että toimintaa tapahtuu myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla”, Virva toteaa.

Virva kokee tärkeänä jo olemassa olevien rakennusten ja kulttuurisen pääoman vaalimisen. “Aina, kun jokin asia on olemassa, sen vaikutus säteilee ympärilleen ja voi levitä laajallekin”, hän sanoo. “Ylipäänsä elämänkulku on niin nopeaa, että nyt vain päätetään ja reagoidaan tähän hetkeen ilman pitkäjänteistä ajattelua. Se herättää toisenkin kysymyksen: miksei olisi varaa suojella jo jotakin niin pitkään olemassa ollutta?” Virva jatkaa.

Virva näkee historiallisen Barkerin potentiaalin olla Raunistulan taidekeskittymä, joka voisi myös laajentua. Hänelle tulee mieleen Helsingin Kaapelitehdas, jossa on valtava määrä erilaisia taiteen toimijoita sekä taloja ja asuinrakennuksia. Asuinympäristö, jossa taidetta on, kutsuu ihmisiä luokseen ja tekee paikasta vetovoimaisen. Taide luo merkityksiä ja vastavuoroisuutta alueen asukkaiden kanssa. “Taide ei ole vain joillekin, vaan koko sille ympäristölle, jossa se tapahtuu”, Virva summaa.


Henna-Maria Hanhineva


John Barkerin haamu. Kuva - Reino Koivula

Lähteet:

Barker-teatterin nettisivut, https://www.barkertheatre.fi/ . Viitattu 15.10.2020.

Turun Sanomat, Irmeli Haapanen, 10.9.2020. Kulttuurilautakunnasta tukea Barkerin taiteilijoille.



Allekirjoita vetoomus Turun Barker-teatterin säilyttämiseksi 28.2.2021 mennessä:

Suomeksi: https://forms.gle/ubX3Ww22GnHBYJ9P8

Englanniksi: https://forms.gle/NQVAWPKxkLoqfqqm6