Runoilija Kari Aartoma luki ääneen Panu Höglundin kirjoittaman puheen avajaisyleisölle Barker-teatterilla  5.4.1997

PIKININI MERI ?

Esitelmä pidginkielten ominaisuuksista luettavaksi Pikinini Merin teatteria perustettaessa.
Hyvät kuulijat, naiset ja herrat !
Minulla on kunnia pitää tämä esitelmä pidginkielten ominaisuuksista. Kielitieteilijänä olen kiinnostunut pidginkielistä jo koulutukseni ja ammattini takia.
Varmastikin te alatte ihmetellä mikä sellainen pidginkieli mahtaa olla. Selitän mielelläni : Pidginkieli syntyy siellä missä on monia eri kieliä puhuvia ihmisiä jotka eivät ymmärrä toisiaan ja yhteisen kielen löytämisestä tulee vaikea ongelma. Tällöin kielet menevät sekaisin, ja syntyvää sekakieltä kutsutaan pidginiksi.
Pidginkieli on kieli jota kukaan ei puhu äidinkielenään. Silloin kun ilmaantuu ihmisryhmä, joka puhuu pidgininiä äidinkielenään , kyse ei ole pidginistä vaan kreolista.
Mitkähän sitten mahtavat olla pidginkielen ominaisuudet ?
Ensinnäkin: Pidginkieli on sekakieli, jota mikään ihmisryhmä ei puhu syntymästään asti. Siinä vaiheessa kun pidginillä on sellaisten puhujien joukko, emme enää kutsu sitä pidginiksi, vaan kreolikieleksi.
Toiseksi: Monet , joskaan eivät kaikki pidginkielet, ovat kehittyneet suurista maailmankielistä.
Tok Pisin, kieli josta tulee nimi Pikinini Meri, on englannin pohjalta kehittynyt kieli.
Pikinini tulee espanjan kielen sanasta pequeno, ja tarkoittaa pientä, lasta tai nuorta. Meri tulee englanninkielisestä nimestä Mary ja tarkoittaa naista. Pikinini Meri on siis tyttö tai nuori nainen. Ja sellaisiahan kai Pikinini Merin toimintaan osallistuukin. Vai mitä?

PIKININI MERI ?

Uloslukejuttu kurto pidginhöpöhöpö sen kaikjätkä olejuttu ku pitä luke ku teatter sen Pikinini Meri oma pohjateke.
Kaikjätkä kivajätkä kuulekundi yks liisa yks jäpä !
Mäjätkä saa isokivajuttu ku mäjätkä saa lupajuttu luke ees jokasäjätkä tääjätkä uloslukejuttu kurto kaikjätkä pidginhöpöhöpö sen kaikjätkä olejuttu. Mäjätkä ole tietäkundi sen höpöhöpö yks mäjätkä jännänäke kaikjätkä pidginhöpöhöpö siksku mäjätkä saa tääjätkä skolemenejuttu yks tääjätkä duuni.
Mäjätkä usu ku jokasäjätkä rupe kysyfuntsi ku mikäjätkä sejätkä pidginhöpöhöpö ole ketäjätkä tietä ketäjätkä mitä tietä. Mäjätkä himo ku mäjätkä selkopölöpölö jokasäjätkä mikäjätkä sejätkä ole. Sejätkä ole höpöhöpö ku tule ulos sepaikku monijätkä saa kaikjätkä erijätkä höpöhöpö yks ku jokajätkä mitä pölöpölö sen kaikjätkä erijätkä ulos sejätkä omajätkä. Sepaik kaikjätkä höpöhöpö mene sekasekahommeli.
Jokamäjätkä nimekutu pidginhöpöhöpö sejätkä sekasekajätkä höpöhöpö ku tule ulos hommeli. Mitä ketäjätkä rupe pölöpölö pidginhöpöhöpö ku sejätkä ole tule ulos pillu sen mami. Menemene pidginhöpöhöpö ole kreolihöpöhöpö ku ole tule ulos jengi ku pölöpölö sejätkä höpöhöpö mamihöpöhöpöhommeli.
Ketäjätkä tietä ketäjätkä mitä tietä, mikäjätkä ole kaikjätkä olejuttu sen pidginhöpöhöpö ?
Ekahommeli: Pidginhöpöhöpö ole sekasekajätkä höpöhöpö ku mitä jengi pölöpölö sejätkä höpöhöpö ulos pillu sen mami. Sitku pidginhöpöhöpö ole saa jengi sen sesortijätkä pölöpölökundi, mejätkä mitä nimikutu pidginhöpöhöpö ku pidginhöpöhöpö, sit mejätkä nimikutu sejätkä höpöhöpö ku kreolihöpöhöpö.
Tokahommeli: Monijätkä pidginhöpöhöpö mitä jokajätkä, vaan monijätkä, ole tule ulos pillu sen isojätkä jokapaikhöpöhöpö.
Tok Pisin, sejätkä ole höpöhöpö ku nimi sen jengi sen kaikjätkä tantsukundi Pikinini Meri ole tule ulos sejätkä, ole tule ulos pillu sen enkkujätkä höpöhöpö.
Pikinini ole tule ulos pequeno sen espanjajätkä höpöhöpö yks sejätkä sanp piku, pikujätkä, pikuvuosijätkä.
Meri ole tule ulos sejätkä nimi Mary yks sejätkä sano liisa. Siä Tok Pisin höpöhöpö Pikinini Meri sano pikuliisa, pikuvuosijätkä liisa. Yks mäjätkä usu ku monijätkä pikuliisa yks pikuvuosijätkä liisa tantsu kans

Pikinini Meri. Ketäjätkä tietä ketäjätkä mitä tietä ?

Panu Höglund

© Valokuvat Reino Koivula