Ohjelmisto 2023

Barkerin kevätkauden avaa NOM Kollektivin ja koreografi Jaakko  Niemisen Vulnerability
Huom! Esitykset Barkerin uusissa tiloissa osoitteessa Linnankatu 31, 4krs

 

Vulnerability

Ensi-ilta 11.2 klo 19
Muut esitykset 13.2 klo 19, 14.2 klo 19, 17.2 klo 19 ja 18.2 klo 14
Liput: 24 / 12 / 8€
Lippuvaraukset: liput(at)barkerteatteri.fi

Työryhmä

Koreografi: Jaakko Nieminen
Esiintyjät: Maija Viipuri, Pinja Poropudas, Anna Virkkunen

Äänisuunnittelu: Lauri Kallio
Valosuunnittelu: Mika Haaranen

Tuotanto NOM KOLLEKTIV sekä Barker



NOM KOLLEKTIV -ryhmän uusi teos Vulnerability on tutkimus yhteiskunnallisen
kehon ja tanssijan poikkeuksellisen astivaisen kehon maailmoihin.
Vulnerability jatkaa NOM KOLLEKTIV -ryhmän, yhteiskunnan ja yksilön kehon
välistä suhdetta pohtivien teosten sarjaa. Kehollinen taide tarjoaa
hedelmällisen kentän tutkia ja analysoida haavoittuvaisuuden
moniselitteistä sosioekonomista käsitettä.

Haavoittuvaisuus on nähty historian saatossa sekä hyveenä että heikkoutena.
Haavoittunut on samaan aikaan uhri ja emotionaalinen subjekti.
Valta-asetelman sekä voimasuhteiden käsite on olennainen puhuttaessa
haavoittuvaisuudesta. Etenkin esitystilanteessa viritetty tanssijan keho
kantaa mukanaan alati muuttuvaa ja potentiaalisesti haavoittuvaa
kehomieltä, joka toimii kehollisen taiteen kontekstissa ehkä
merkittävimpänä työkaluna.

Taiteilijoiden lisäksi monissa maissa esimerkiksi naiset sekä lailliset ja
laittomat maahanmuuttajat ovat heikossa työmarkkina-asemassa. Useat heistä
tekevät taiteilijoiden tavoin ei-tuottavaa työtä, minkä arvostuksen
puutteen on ongelma, jota ei olla kunnolla pyritty ratkaisemaan
poliittisella tasolla. Edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvien tilannetta
yhdistää myös matala palkkataso, epäsäännöllinen työaika sekä heikko
työlainsäädäntö. Kokoavana terminä tällaisessa tilanteessa olevista
ihmisistä käytetään haavoittuvaisuutta, mikä on esitetty yhtenä uutena
sosiaalisen pääoman muotona. Tällaisessa ajattelussa
prekaarisuus tuotetaan subjektiivisuuden muodoksi johon jopa pyritään,
sillä siitä on tullut taloudellinen arvo sinällään. Käsite on vahvasti
sidoksissa Burdieulaiseen pääoman muotojen kenttään. Niiden pohtiminen
suhteessa kulloiseenkin aikaan ja paikkaan olisi merkittävää myös
kulttuuripoliittisessa kontekstissa, mikä syventäisi keskustelua entistä
enemmän osaksi yhteiskunnallista muutosta.