Barker-teatteri, Turun vapaan taiteen näyttämö, on freelancereina toimivien esittävän taiteen ammattilaisten käyttöön perustettu tila Turussa. Barker-teatteri perustettiin vuonna 1997 ja sitä ylläpitää Barker-teatteri yhdistys, aiemmalta nimeltään Pikinini Meri ry. Barker-teatterilla on jatkuva vuosittainen ohjelma, joka koostuu omista kantaesityksistä ja vierailuista niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Lisäksi Barker-teatteri ylläpitää taiteilijaresidenssiä.

M i s s ä ?

Barker-teatteri, Turun vapaan taiteen näyttämö, toimii vanhassa Barkerin kutomorakennuksessa Turun Raunistulassa. Lokakuussa 2009 tilat laajenivat vielä 270m² suuruisella studio-tilalla ja nyt kahdessa kerroksessa toimiva Barker-teatteri omaa yhteensä n. 700 m² esiintymis- ja harjoitustilaa. Aiemmin yksinomaan tanssinkentällä toimineen Barker-teatterin toiminta on laajentunut myös muille esittävän taiteen aloille. Tanssin osuus Barker-teatterissa ei ole vuosien varrella vähentynyt, vaan toiminta kokonaisuudessaan on laajentunut.

Barker-teatterin perustajajäsenet

Marjan Raar & Co - tanssi

Nina Renvall ja työryhmä -tanssi

Barker-teatterilla harjoittelee, esiintyy ja kouluttautuu useita eri esittävän taiteen freelancereita sekä ammattilaisryhmiä. Barker-teatteri tarjoaakin toiminnallaan omalta osaltaan ratkaisua taiteilijoiden työ- ja esitystilojen puutteeseen.

Vapaa tila vapaalle taiteelle

Vuonna 1997 Turkuun perustettiin kaupungin ensimmäinen vapaan kentän näyttämö, Barker-teatteri.
Se oli myös maan ensimmäisiä vapaiden taiteilijoiden tuotantotaloja, jollaisia kaivattaisiin nytkin lisää.

– Voi sanoa, että me olemme olleet edelläkävijöitä. Vuonna 1997 Turussa oli täysin uutta, että on tila, jossa ei toimi mikään yksittäinen ryhmä vaan joukko itsenäisiä taiteilijoita. Kesti kauan ennen kuin esimerkiksi taiteen rahoittajat ymmärsivät, mistä tuotantomallissa on kyse, yksi Barker-teatterin perustajista, tanssitaiteilija Nina Renvall sanoo.
  Kaikki sai alkunsa hänen sekä kahden muun taiteilijan Marjan Raarin ja Teija Kauppilan omasta tarpeesta.
– Kun Turussa ei ollut mitään harjoitus- tai esitystilaa, missä olisimme voineet omaehtoisesti jatkaa taiteellisen työn kehittelyä, sellainen ole pakko perustaa itse, Renvall naurahtaa.
  Tanssitaiteilijoiden lisäksi perustajajäseniin kuuluvat valokuvaaja, taiteilija Reino Koivula, kuvanveistäjä Ann Sundholm ja näyttelijä Bror Österlund.
– Mukana on siis ollut alusta asti eri taiteenalojen edustajia. Olemme tehneet yhteistyötä myös sirkustaiteilijoiden ja nukketeatteritaiteilijoiden ja runoilijoiden kanssa, Renvall kertoo.

Barkerin kaltaiset tuotantotalot ovet maailmalla yleisiä.
– Kun muutin Amsterdamista Turkuun, täkäläinen toimintamalli näytti todella konservatiiviselta. Meidän tapaamme epäiltiin, kritisoitiin ja arveltiin, ettei tämä homma kauas kanna. Olimme kuitenkin vakavissamme perustamassa kaupunkiin pysyvää tuotantotaloa, Raar sanoo.
  Nykyään tuotantotalojen perään huudetaan siellä ja täällä, sillä esittävän taiteen vapaa kenttä kasvaa koko ajan.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö patistaa vakiintuneitakin teattereita ryhtymään jonkinlaisiksi tuotantotaloiksi, että vapaan kentän toimintaedellytykset paranisivat, Renvall muistuttaa.
  Barker-teatterin lähtökohtana on antaa siellä toimiville taiteilijoille mahdollisimman suuri vapaus. Toisin kuin instituutioteatterissa Barkerilla ei ole säädetty katsoja- tai tulotavoitteita tai sitä, kuinka monta teosta kaudessa pitää tuottaa.
– Barker-teatterin tarkoitus on tarjota taiteilijoille mahdollisuus kehittää taidettaan eikä tilan täyttäminen, Renvall sanoo.

Irmeli Haapanen | Turun Sanomat | 2017

PIKININI MERI

Pikinini Meri perustettiin 1996 toimimaan freelance-tanssitaiteilijoiden yhdistyksenä. Tarkoituksena oli luoda työskentelyolosuhteet itsenäisille tanssitaiteilijoille. Vuonna 1997 Pikinini Meri rekisteröitiin ja samana keväänä se avasi tanssiteosten harjoittelu- ja esiintymistilaksi Barker-teatterin Turun Raunistulaan. Pikinini Merin ja Barker-teatterin perustajajäseniä olivat tanssija/koreografit Tea Kauppila, Marjan Raar ja Nina Renvall. Heidän lisäkseen Pikinini Merin ja Barker-teatterin toimintaan ovat vaikuttaneet valokuvaaja Reino Koivula, kuvataiteilija Ann Sundholm ja näyttelijä Bror Österlund; teatterisihteerit Sirpa Sutinen ja Sanni Rannikko, sekä joukko muita aktiivihenkilöitä.

PIKININI MERI ?

Esitelmä pidginkielten ominaisuuksista luettavaksi Pikinini Merin teatteria perustettaessa.
Hyvät kuulijat, naiset ja herrat !
Minulla on kunnia pitää tämä esitelmä pidginkielten ominaisuuksista. Kielitieteilijänä olen kiinnostunut pidginkielistä jo koulutukseni ja ammattini takia.
Varmastikin te alatte ihmetellä mikä sellainen pidginkieli mahtaa olla. Selitän mielelläni : Pidginkieli syntyy siellä missä on monia eri kieliä puhuvia ihmisiä jotka eivät ymmärrä toisiaan ja yhteisen kielen löytämisestä tulee vaikea ongelma. Tällöin kielet menevät sekaisin, ja syntyvää sekakieltä kutsutaan pidginiksi.
Pidginkieli on kieli jota kukaan ei puhu äidinkielenään. Silloin kun ilmaantuu ihmisryhmä, joka puhuu pidgininiä äidinkielenään , kyse ei ole pidginistä vaan kreolista.
Mitkähän sitten mahtavat olla pidginkielen ominaisuudet ?
Ensinnäkin: Pidginkieli on sekakieli, jota mikään ihmisryhmä ei puhu syntymästään asti. Siinä vaiheessa kun pidginillä on sellaisten puhujien joukko, emme enää kutsu sitä pidginiksi, vaan kreolikieleksi.
Toiseksi: Monet , joskaan eivät kaikki pidginkielet, ovat kehittyneet suurista maailmankielistä.
Tok Pisin, kieli josta tulee nimi Pikinini Meri, on englannin pohjalta kehittynyt kieli.
Pikinini tulee espanjan kielen sanasta pequeno, ja tarkoittaa pientä, lasta tai nuorta. Meri tulee englanninkielisestä nimestä Mary ja tarkoittaa naista. Pikinini Meri on siis tyttö tai nuori nainen. Ja sellaisiahan kai Pikinini Merin toimintaan osallistuukin. Vai mitä?



Runoilija Kari Aartoma luki ääneen Panu Höglundin kirjoittaman puheen avajaisyleisölle Barker-teatterilla 5.4.1997

PIKININI MERI ?

Uloslukejuttu kurto pidginhöpöhöpö sen kaikjätkä olejuttu ku pitä luke ku teatter sen Pikinini Meri oma pohjateke.
Kaikjätkä kivajätkä kuulekundi yks liisa yks jäpä !
Mäjätkä saa isokivajuttu ku mäjätkä saa lupajuttu luke ees jokasäjätkä tääjätkä uloslukejuttu kurto kaikjätkä pidginhöpöhöpö sen kaikjätkä olejuttu. Mäjätkä ole tietäkundi sen höpöhöpö yks mäjätkä jännänäke kaikjätkä pidginhöpöhöpö siksku mäjätkä saa tääjätkä skolemenejuttu yks tääjätkä duuni.
Mäjätkä usu ku jokasäjätkä rupe kysyfuntsi ku mikäjätkä sejätkä pidginhöpöhöpö ole ketäjätkä tietä ketäjätkä mitä tietä. Mäjätkä himo ku mäjätkä selkopölöpölö jokasäjätkä mikäjätkä sejätkä ole. Sejätkä ole höpöhöpö ku tule ulos sepaikku monijätkä saa kaikjätkä erijätkä höpöhöpö yks ku jokajätkä mitä pölöpölö sen kaikjätkä erijätkä ulos sejätkä omajätkä. Sepaik kaikjätkä höpöhöpö mene sekasekahommeli.
Jokamäjätkä nimekutu pidginhöpöhöpö sejätkä sekasekajätkä höpöhöpö ku tule ulos hommeli. Mitä ketäjätkä rupe pölöpölö pidginhöpöhöpö ku sejätkä ole tule ulos pillu sen mami. Menemene pidginhöpöhöpö ole kreolihöpöhöpö ku ole tule ulos jengi ku pölöpölö sejätkä höpöhöpö mamihöpöhöpöhommeli.
Ketäjätkä tietä ketäjätkä mitä tietä, mikäjätkä ole kaikjätkä olejuttu sen pidginhöpöhöpö ?
Ekahommeli: Pidginhöpöhöpö ole sekasekajätkä höpöhöpö ku mitä jengi pölöpölö sejätkä höpöhöpö ulos pillu sen mami. Sitku pidginhöpöhöpö ole saa jengi sen sesortijätkä pölöpölökundi, mejätkä mitä nimikutu pidginhöpöhöpö ku pidginhöpöhöpö, sit mejätkä nimikutu sejätkä höpöhöpö ku kreolihöpöhöpö.
Tokahommeli: Monijätkä pidginhöpöhöpö mitä jokajätkä, vaan monijätkä, ole tule ulos pillu sen isojätkä jokapaikhöpöhöpö.
Tok Pisin, sejätkä ole höpöhöpö ku nimi sen jengi sen kaikjätkä tantsukundi Pikinini Meri ole tule ulos sejätkä, ole tule ulos pillu sen enkkujätkä höpöhöpö.
Pikinini ole tule ulos pequeno sen espanjajätkä höpöhöpö yks sejätkä sanp piku, pikujätkä, pikuvuosijätkä.
Meri ole tule ulos sejätkä nimi Mary yks sejätkä sano liisa. Siä Tok Pisin höpöhöpö Pikinini Meri sano pikuliisa, pikuvuosijätkä liisa. Yks mäjätkä usu ku monijätkä pikuliisa yks pikuvuosijätkä liisa tantsu kans

Pikinini Meri. Ketäjätkä tietä ketäjätkä mitä tietä ?

Panu Höglund

© Valokuvat Reino Koivula